KTK-III KRJ-I

Havun Elotaru

VH26-018-0151

Kuvista kiitos pilvipelto.kuvat.fi

31.08.2026 Suomenhevosten kantakirjaustilaisuudessa / 66p. / KTK-III

31.10.2026 Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuudessa / 107,5p. / KRJ-I

Havun Elotaru on meidän 14. kasvatti ja ensimmäisen toimintakeväämme luomuksia. Se on yhdistelmä energistä, herkkää isää ja lauhkean laiskanpuoleista emää. Tamman nimeen ei liity varsinaisesti mitään tarinaa: Elvira-emän alkukirjainta mukaillen ja r-kirjaimen molempien vanhempien nimestä sisällyttäen tammasta kehkeytyi Elotaru - hieman mystinen, kansanperinteeseen vivahtava uus-sana. Elotaru oli jo syntyessään pitkäjalkainen ja uumoilinkin sen kasvavan korkeaksi kunnolla hevoskokoiseksi tammaksi. Taru oli varsana epäileväinen, mutta silti nöyrä ja oppivainen nuori neiti, jota välillä jännitti niin ettei koulutushetkistä meinannut tulla yhtään mitään. Sittemmin tamma on reipastunut ja siedättynyt kaikenlaiselle, toki tammaa on myös aktiivisesti siihen suuntaan koulittu, ottaen huomioon geeniperimässä kulkevan herkkyyden. Kasvettuaan Tarusta kuoriutui tammamainen nirppanokka, jolla on mielipiteensä. 

Taru on yleisesti kuvattuna sangen varovainen persoona. Toisaalta tässä hevosessa asuu myös pieni diivanpahanen, joka nakkelee niskojaan liian napakoista avuista ja karsastaa välillä arjen tilanteita hienovaraisen epäluuloisesti, kuitenkaan malttiaan täysin menettämättä. Tarulla on pitkä, hentoinen harja ja häntä, joiden takkuuntumisaste on jotain aivan omaa luokkaansa. Tähän kun yhdistää tamman herkkähipiäisyys mitä tulee jouhien setvimiseen, on tamman siistin kampauksen ylläpito työlästä. Tarun harja letitetään myös arjessa aktiivisesti, jotta se pysyisi erityisesti märällä säällä joten kuten takuttomana.  

Tästä hevosesta ei aina tutut, saati vieraammat käsittelijät ja ratsastajat ota mitään tolkkua. Tohkenisiko jopa väittää, ettei tammalla ehkä itselläänkään ole aina loogista selitystä siihen miksi toimii niin kuin toimii tai miksi naama on tuhannen mutkalla. Taru on äkkiväärä, paikoin hyvinkin kiukkuinen tamma, jolla on kuitenkin myös varovaisuutta kaikessa tekemisessä. Tämä ei koskaan lähde käsistä ja pahinkin kiukuttelu on hyvin hienovaraista ja soreaa, mutta silti Taru on kiistatta huonotuulisimpia hevosiamme. Tai vaikka se lähtisi ihan mielellään aurinkoisena tarhasta töihin, saattaa jokin pieni inhotus saada tamman pitkäksi aikaa lukkoon vähintäänkin takakireäksi. Ei kuitenkaan kannata ymmärtää väärin: Taru ei ole yhtään sen hankalampi hevonen arjessa kuin muutkaan tammamme, mutta sen perusolettamus kaikkeen on hienovaraisen negatiivisellä kaiulla varustettua. Taru kannattaa hoitaa pesarissa sidottuna, mutta mitään erityisen hankalia tallitapoja sillä ei ole. Harjaa ja häntää setviessä tamma on todella herkkä ja siitä tämä ehkä eniten arjessa tuohtuu, muutoin närkästymiset ovat ohimeneviä puhinoita, vastaan hangotteluja ja kiukkuisia korvia. 

Tarua tuppaa risomaan suuresti, jos selässä sekoillaan yhtään mitään ylimääräistä. Tämä ei ole kaistapäiseen kakspäällä-sänkkäripellolle-meininkiin tarkoitettu puskaputte, ei sinne päinkään. Kaikki ylimääräinen kokeilu kannattaa jättää varmempien hevosten hoidettavaksi, sillä Taru on totisemman työn ja taidon ystävä. Taru viihtyy treenissä, kunhan avut on selkeitä ja lempeitä, tehtävät vaihtelevia mutta säntillisiä ja yleinen ilmapiiri hienostunut ja rauhallinen. Kaikki ylimääräinen säätö maneesin katsomossa, lepattelevat pressut, puhelimeen puhuva kuski tai jaloissa pyörivät tallikoirat on Tarulle usein kauhistuksen paikka. Taru ei pukittele, niskuroi tai toimi muutenkaan vaarallisen arvaamattomasti, mutta muuttuu herkästi kireäksi ja suoritushaluttomaksi, jos ympäröivä miljöö sekoaa sen silmissä. 

Kilpailupaikoilla Taru jännittää harmillisen paljon. Sen kanssa kilpailtiin tavoitteellisesti ja asetettuihin tavoitteisiin kivuten, mutta varsinainen koulukenttien lahja tämä ei valitettavasti ole missään vaiheessa ollut. Kotona ja valmennuksissa Taru on kaunisliikkeinen, joskin kireä ja pehmetäkseen aikaa vaativa, mutta suorituskykyinen ja sievän näköinen hevonen. Kilpailutilanteissa Taru saattaa mennä harmillisesti lukkoon tai tulla sen verran kuuroksi avuille, ettei sitä yksinkertaisesti ole saatu ratsastettua oikeisiin liikkeisiin. Kotona nähtävä liikekieli antaa kuitenkin onneksi osviittaa tamman laadusta. 

Suku

Jälkeläiset

s. 09.04.2026 o. Havun Hiisikuningas (i. Jeilin Aragorn) / om. Uppe, Havukallio / SV-I KV-I, kilpaillut KRJ 6/5

Kilpailumenestys

Päiväkirja

21.09.2026 Jälkeläismietteitä (kirj. omistaja, 234 sanaa)

Taru on varsonut tähän mennessä vasta kertaalleen, kun tamma astutettiin keväällä yhteistyötallimme Runoratsujen Jeilin Aragorn -orilla. Astutus, kantoaika ja varsominen sujuivat silloin kuin oppikirjan mukaan, mutta suhtautuminen esikoisvarsaansa tuotti alkuun Tarulle hieman jännitystä ja harmaita hiuksia. Tuoreella emällä ei meinannut olla tarvittavaa hoivaviettiä ja kärsivällisyyttä pienen ruunikon orivarsan kanssa ja tallin väkeä tarvittiinkin ensimmäisinä viikkoina todella paljon tukemaan emää kaksikon yhteiselon onnistumisessa. Taru väisteli varsaa, ei oikein oisi malttanut seistä imetyksen aikana ja häiriintyi päivä päivältä vauhdikkaammasta jälkikasvustaan siten, että lopulta tamma oli jo todella stressaantuneessa mielentilassa kellon ympäri. Parin ensimmäisen viikon jälkeen tilanne alkoi tasaantua, luojan kiitos. Hiisikuninkaaksi nimetty orivarsa jäi kotiin kasvamaan myös vieroituksen jälkeen ja on vakiintunut meille tosi tärkeäksi projektiksi. 

Myyntiin suunniteltuja jälkeläisiä emme kuitenkaan ole vielä tammasta pohtineet. Kevään varsa-ajasta taisi jäädä vähän itse kullekin pieni huoli siitä, että historia toistaisi itseään. Kaksipolvisia koulupainotteisia kantakirjaoreja meillä kyllä Tarulle tallissa olisi omastakin takaa, jos tammasta tahdottaisiin vielä myyntivarsa teettää. Sukulinjoiltaanhan Taru on todella kiva ja palkittu ja sen vanhempien eteen on tehty meidän ratsutilan toimesta paljon hienoa työtä. Olisi siis sääli jättää tamman linjojen siirtyminen vain tähän meille kotiin jääneeseen jälkeläiseen. Taru on toki aika herkkäluonteinen, joten isältä olisi toivottavissa jämerän lauhkeaa luonnetta. Meidän oreista ehkäpä pienen hevosen kokoinen Koistilan Jekku voisi olla hyvinkin sopiva, selväpäinen valinta Tarulle. Tätä jäädään nyt kuitenkin puntaroimaan vielä hetkeksi. Ja voihan se tietysti olla, että tällä kertaa tamma suhtautuisi jälkikasvuun jo kuin vanha tekijä. 

31.08.2026 Kantakirjauspäivä (kirj. omistaja, 204 sanaa)

Tänään pakattiin Taru kuljetusautoon matkaseuranaan Ponnekas ja Valohaltija, suuntana elokuun kantakirjaustilaisuus. Jo aamulla näytti siltä, että Tarulla on joku oma henkilökohtainen hötkyilypäivänsä vaihteeksi ja tilannehan ei siitä hirveästi ainakaan positiivisempaan suuntaan päivän aikana kääntynyt. Jotenkin Taru ei olisi yhtään tahtonut lastautua ja olla muiden hevosten seurassa kuljetusaikaa, vaikka autossa hyvät välisermit onkin. Tapahtumapaikalla taluttaessa tamma hermoili joka suuntaan ja säpsähteli omiaan. Meinasin viedä tamman jo tässä vaiheessa takaisin kuljetusautoon tuumailemaan, sillä tiesin ettei tamma näyttäisi parhaita puoliaan tässä mielentilassa. Taru osaa olla kyllä kaunis ja kultainen, mutta jostain syystä se harrastelee näitä pörhäpäisiä päiviä, jolloin sillä on kaikki asetukset vähän väärin päin. Taru oli esittäessä suoraan sanottuna raivostuttava kaikessa kiukuttelunkaipuussaan ja suhtautui myös tuomaristoon vähän turhan epäileväisen äkäisesti. Tuomaristo antoi tammalle vaihtelevasti 16-17 pistettä, yhteensä 66 pistettä, mikä riitti tänään III-palkintoon. Olisin kyllä ollut erittäin hämmentynyt, jos tamma olisi tällä käytöksellä napannut II-palkinnon. Kotiin lähdettiin pöllämystyneenä, mutta tyytyväisenä. Olipahan ainakin kolme uutta omaa kantakirjahevosta auton kyydissä, Ponnekas jopa ensimmäisellä palkinnolla palkittuna, eli antakaamme upean tuontiorimme tasapainoittaa oman kasvattitammamme pienoisia puutteita tällä kertaa. Ihan ei siis nappiin mennyt tänään ja se varmasti loistaa tämänkin merkinnän rivien välistä, mutta sellaista se hevoselämä tuppaa tällä tilalla välillä olemaan. Nyt jatketaan jälkeläismietintöjä ja etsitään tammalle edelleen vuokraajaa arkeen. 

03.06.2026 Kesälaitumia ja kilpailu-uran lopettajais-riemua (kirj. omistaja, 231 sanaa)

Kesäkuu pyörähti käyntiin pari päivää sitten ja samalla avattiin tammalaidun meidän tammahevosten iloksi. Taru siirtyi muun lauman ohella kokonaan laiduntamaan kesäksi, sillä kisakentät on meidän osalta nyt nähty ja on aika vaihtaa vähän rennompaan elämän rytmiin. Saavutimme Tarun kanssa tavoitteena olleen tason 5/4 ominaisuuspistein 1818.5 op. Tamman kanssa startattiin porrastetuissa kilpailuissa yhteesä 46 kertaa, joista voittoisia luokkastartteja oli vain kolme. Muita sijoituksiakin tamman kanssa nyhdettiin vain kahdeksan sijoituksen verran. Varsinainen sijoittumisprosenttimme jäi siis vain 24 prosenttiin. 

Valmentauduimme Tarun kanssa sekä ennen kisakautta että sen aikana ja saimme parannettua yhteistyötämme ja hevosen liikekieltä todella mukavasti pitkin kevättä, mutta tosipaikan tullen Tarun ongelmaksi koitui todella monena kisapäivänä jännittäminen, joka heijastui hevosen kykyyn reagoida ja suoriutua radoista puhtaasti. Teimme välillä Tarun kanssa niin pieleen ratsastettuja ratoja, että väkisinkin sitä tuli itseään syyteltyä. Tosiasiassa tilanne ei ollut ainoastaan allekirjoittaneen käsissä ja korvien välissä, vaan Tarun inhimillisellä luonteella oli tässä paljon tekemistä. Muutaman kerran meinasimme valmentajan kanssa yhteisestä päätöksestä luovuttaa kilpailu-uran tavoitteiden suhteen, mutta jokin sai minut kuitenkin jatkamaan. Ja hyvä niin, nyt on Tarullekin kerätty mielekäs kilpailunäyttö. 

Olen kuitenkin huojentunut, kun tamma saa siirtyä nyt kevyempään käyttöön ja todennäköisesti sille pyritään löytämään syksyyn mennessä vuokraaja tai pari, jotta viikkoihin saadaan struktuuria. Tästä päivästä eteenpäin Taru saa nauttia kesästä pääsääntöisesti laiduntamalla vuorokauden ympäri. Taruhan on laumassa omassa rauhassaan viihtyvää sorttia, joten herkällä korvalla seurailen kuitenkin miten Taru asettuu laumaan ja onnistuuhan yhteiselo isommassa porukassa.