KTK-II KRJ-I SV-II KV-II

Runon Ruhtinas

VH26-018-0034

20.02.2026 Suomenhevosvarsojen arviointitilaisuudessa / 61,6p. / SV-II (4v)

20.02.2026 Kouluvarsojen arviointitilaisuudessa / 25p. / KV-II (4v)

28.02.2026 Suomenhevosten kantakirjaustilaisuudessa / 57p. / ei palkittu

30.04.2026 Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuudessa / 104p. / KRJ-I

30.04.2026 Suomenhevosten kantakirjaustilaisuudessa / 70p. / KTK-II

Kun Havukallion toimintaa valmisteltiin tositoimiin tammikuussa 2026, olin hetimiten yhteyksissä tärkeimmän harrastusystäväni Melinan kanssa. Minulla oli kova hinku saada talliin mahdollisimman pian Runoratsujen helmiä, joten ehdotin Melinalle olisiko mahdollista saada hänen tuontisukuisista hevosista tilausvarsa. Isäksi valikoimani Kettupolun Kreivi oli näyttävä ensimmäisellä palkinnolla kantakirjattu kouluhevonen, jolla oli vain yksi jälkeläinen entuudestaan. Emäksi valitsin hienosti menestyneen kantakirjatun pienhevoskokoisen Pitsipiirteen, joka oli jo ehditty palkita lajilaatuarvosteluissa ja joka oli jo periyttänyt selkeästi jälkeläisilleenkin kykyä, jota yhdistelmältä etsin. Melinaa ei tarvinut tilausvarsaan kahta kertaa suostutella. Ruhtinas muutti meille samoihin aikoihin toisen runolaisen, pitempisukuisen Vilhelmiinan kanssa. Ja varmaa on ainakin se, ettei nämä tule jäämään Havukallion historian ainoiksi runolaisiksi. 

Kuvista kiitos Pikselit

Ruuti on lempinimensä veroisen räjähtävä, reaktiivinen ori. Tällä hevosella on voimaa ja energiaa niin paljon, että siitä soisi jaettavaksi välillä vähän muillekin. Talvipakkaset on Ruutin kanssa oma taiteenlajinsa, sillä tämä jos kuka höyrypäistyy vielä entisestään pakkasen kirpeydestä. Ruutilla käy sekä hoksottimet että jalat kierroksilla, minkä ansiosta sen herkkyys on ehdottomasti valjatettavissa vahvuudeksi. Välillä toivoisi kuitenkin, että orilta löytyisi hieman itsesäätelyä luonnostaan, eikä käsittelijän tai ratsastajan tarvisi aina olla rauhoittelemassa ja viivyttelemässä tätä malttamatonta hevosotusta, joka pohjimmiltaan on hyvinkin vilpitön toimissaan ja vain äärimmäisen reipas. 

Tarhasta Ruutia hakevalla on oltava tiedossa Ruutin tapa singahtaa portista kohtalaisen liioitellulla vauhdilla. Tätä on harjoiteltu aktiivisesti, jotta taluttaminen olisi hieman mielekkäämpää molemmille osapuolille, mutta edelleen ori on hyvinkin hereillä taluttaessa, vaikka olisi juuri ollut torkkumassa tarhan nurkassa ennen ihmisen saapumista. Ruuti kannattaa hoitaa suosiolla hoitotilassa, sillä orilla on tapana liikuskella hoitaessa. Kuopimista ja ketjujen kilkauttelua siltä ei sovi sallia missään tilanteessa, mutta pieni jalkatyö on ilmeisesti Ruutin tapa nauttia harjauksesta, sillä ori kyllä viihtyy puunattavana sen pienen hetken, minkä sitä nyt jaksaa kukin käsitellä. Kavioitaan Ruuti ei malttaisi määräänsä kauempaa pitää ylhäällä ja varustaessa/loimittaessa sillä on hieman asettumisongelmaa: Ruuti on aika herkkä ja mallailee sen vuoksi kuolaimia, ravistelee loimea tai steppailee satulan selkään saatuaan hetken, kunnes asettuu aloilleen. Kuljetussuojat ovat ehkä raivostuttavinta pukea tälle hevoselle, sillä jalat lähtee liikkeelle ennen kuin suojat on kunnolla jalassa. Yksi hetki, jossa Ruuti rauhoittuu merkittävästi, on peseminen. Mitä lämpimämpää vettä ja mitä kauemmin sen kanssa jaksaa lotrata, sitä enemmän se rentoutuu ja laskee kierroksiaan. 

Ruuti on ratsuna poikkeuksellisen heti-valmis-paketti. Se tarjoaisi mielellään heti ensi kättelyssä keskinopeuden huippuunsa ja taipuu, väistää ja kääntyy kauniisti. Ori on heräämisnopeudestaan huolimatta hieman raskas ratsu, sillä selässä on vahdittava vauhdinsäätöä jatkuvasti. Ruuti rakastaa laukkaharjoituksia: mitä monotonisempaa treeniä, sitä keskittyneemmäksi ori kehittyy. Vaihtuvat tehtävät tekevät siitä vain levottomamman, joten harjoituksiin saa paneutua ihan ajan kanssa ja Ruuti suorittaa silti tehtäviä ennakoimatta ja kokoajan paremmin kuunnellen. Ruuti on ehdottomasti kouluratsu, sillä estehevosena se on aivan liian kömpelö, vaikka vauhdikas onkin. Irtohypytyksiäkin ollaan harvennettu ja esteitä madallettu siinäkin puuhassa, sillä Ruutilla on taipumuksena teloa itsensä esteradoilla toipilaaksi. Ruutista on maastoratsuksi ainoastaan tutuille ja kokeneille. Orin kanssa kannattaa eräillä metsäpoluilla ja ottaa vauhdikkaammat pätkät vain kunnon ylämäkeen. Metsä auttaa oria tasaamaan askellustaan ja harjoittaa keskittymiskykyä. Kaveria sille ei kannata ottaa maastoon mukaan, sillä toisen hevosen kilpailuasetelema nostaa orin kierroksia kohtuuttomasti ja vaarana on, että hevoselta katoaa aivan kokonaan korvat vauhdikkaammilla pätkillä. 

Suku

Jälkeläiset

s. 23.02.2026 t. Runon Moorna (e. Runon Muru-Martta) / om. Melina, Runoratsut

s. 02.03.2026 o. Havun Ruutikki (e. Kelokorven Elvira) / om. Pierre, Kadon Kartano

s. 16.03.2026 t. Havun Elotaru (e. Kelokorven Elvira) / om. Uppe, Havukallio / kilpaillut KRJ 5/4

Ruhtinas ei ole enää aktiivisessa jalostuskäytössä, mutta mahdolliset lisäjälkeläiset ei ole kuitenkaan vielä täysin poissuljettu vaihtoehto. Tiedustelut tilausvarsoista Keskustan kautta Upelle. 

Kilpailumenestys

Päiväkirja

29.03.2026 Tavallinen kotiviikko (kir. omistaja, 409 sanaa)

Ruuti on siirtynyt kisakentiltä kevyempään käyttöön, mutta mitään perähikiän pihaton oloneuvosta tästä ei saa kyllä tekemälläkään. Tälläkin viikolla tehtiin vaikka ja mitä ja orilla tuntui olevan pitkästä aikaa tarpeeksi tasapainoinen ja monipuolinen viikko-ohjelma, sillä tänään sunnuntaiulkoilua viettäessään huomasin orin nuokkuvan tarhassa hyvin rentona ja hermostoltaan hyvinvoivana. Välillä meillä on ollut viikkoja, jolloin orin kierrokset nousee suotta liian korkealle. Tässä on ollut tasapainottelemista, sillä sekä liika lepo että liika tekeminen tuottavat orissa samankaltaisen pärräysreaktion. Tämä viikko aloitettiin kevyellä käyntipainotteisella treenillä kentällä, joka oli jo ihanan sula ja pehmeä meidän käyttöön. Ruuti ei ehtinyt tylsistyä tänään treenin aikana ollenkaan, eikä se kuumunut lainkaan. Teimme käynnissä voltteja, väistöjä ja suoria linjoja kevyehkösti. Loppua kohden hölkättiin ravia mukavaan muotoon, muttei lähdetty erityisemmin työstämään ravissa muita kuvioita. Ruuti keskittyi käyntityöskentelyyn todella kauniisti ja 40 minuutin treeni oli maanantaille täysin riittävä. Tiistaina käytiin maastossa ja laukattiin ylämäkeen muutaman kerran. Siihen orilta löytyi energiaa ja vauhtia ihan riittämiin, voinette vain kuvitella. Ylämäki oli ihan tarpeellinen keksintö, jotta ori malttoi pysähtyäkin jossain vaiheessa. Keskiviikkona tehtiin tarkkaa koulutreeniä ravi- ja laukkatyöskentelyn parissa maneesissa. Teetin Ruutilla paljon siirtymiä askellajien välillä ja panostin suoriin linjoihin. Vaadin tässä treenissä Ruutilta enemmän kuin alkuviikosta ja ori kyllä mielellään työskentelikin. Torstaina tehtiin maneesissa maasta käsin temppuja ja kuuliaisuusharjoituksia. Tämä oli itseasiassa yllättävän onnistunut treeni ja Ruuti motivoitui tässäkin hyvin. Luokse pyynnöstä ravatessa Ruutilla naksahti kertaalleen päässä ja se pisti vinhaksi pukkilaukaksi ohitseni sellaista kyytiä, että oksat pois. Aikansa maneesia ympäri laukattuaan se vihdoin kuunteli äänikomentoani ja käyttäytyi höyryilyn jälkeen taas mallikelpoisesti. Virtaa tuntui siis olevan, joten perjantaina oli vuorossa liikkuvuutta parantava vauhdikas koulutreeni maneesissa. Silloin keskiössä oli lisätyt askellajit, elastisuus keskiaskellajeissa sekä pitkä ja monotoninen ravin työstäminen. Tämä treeni oli vauhdikas ja osin jouduttiin neuvottelemaan kenen määräämässä vauhdissa edetään, mutta 1h 10min pitkäkestoinen ja paljon liikkumista sisältävä treeni teki kyllä tehtävänsä ja Ruuti alkoi olla loppua kohden todella tasainen, kuuliainen ja keskittymiskykyinen. Sunnuntaina oli rehellinen lepopäivä, jolloin ori tuntui olevan heti aamusta zen-tilassa, eikä sillä riittänyt mitään kaistapäisiä kotkotuksia tarhaan taluttaessakaan, sen verran naatti se taisi olla eilisestä. Ruutin viikkoliikuntaan pitäisi pikkuhiljaa saada malttia, mutta vielä ei olla löydetty aivan täydellistä balanssia siinä miten paljon ja mitä sen kanssa kannattaisi tehdä. Pelkkä maasta käsin tehty aivojumppailukaan kun ei tunnu riittävän, vaikka se kuluttaakin toki aivonystyröitä. Silti Ruutin kroppaan kertyy virtaa ja se on päästävä purkamaan fyysisellä tekemisellä. Maastolenkkejä voisi ainakin jatkossa lisätä viikkoon ja lähteä metsiin juurakoihin samoilemaan loivia ylämäkiä. Mutta tämmöinen viikko tällä kertaa ja ehkä jo ensi viikolla parit lisämaastot mukaan. 

11.03.2026 Miten lempihevosia tehdään? (kirj. omistaja, 308 sanaa)

Voi Ruuti. Rakas ja riehakas, kyvykäs ja näyttävä, oikea kilpahevosten Kilpahevonen. Juurihan tuo orinpahainen meille Runoratsuista kuskattiin hiki hatussaa ja mieli sekaisin. Ja nyt jo olemme luoneet aivan mielettömän uran kouluratsastuksen parissa. Ruutin kanssa ollaan lopeteltu kilpailu-uraa menestyksekkään kansallisen tason vaativan luokan starttien jälkeen. Ori voitti 12 luokkaa ja sijoittui 20 kertaa. Paljon tuli tehtyä myös aivan pohjanoteeraus-kisapäiviä, joista riittäisi kerrottavaa romaanin verran. Vaikka Ruutin kanssa vaihdetaan nyt rennompaa vaihdetta päälle liikutuksen suhteen, aiomme käydä tulevina kuukausina vielä VSR:n ja KRJ:n Cup-kisoissa jahtaamassa arvostettuja Cup-sijoituksia laatuarvosteluja silmällä pitäen. Ruutin kohdalla rennompi vaihde ei kylläkään tarkoita vapaapäivien lisääntymistä, vaan enemmän monipuolista maastoilua, irtojuoksutusta, maasta käsin temppuilua ja siinä ohessa mukavaa koulutreeniä. Toimettomaksi tätä oria ei voi päästää, sillä ori kerää energiaa itseensä kuin pesusieni. Tarkoitus on koettaa orin kanssa vielä uudemman kerran kantakirjaan pyrkimistä, sillä viime kuussahan ori jäi ilman palkintoa ja tämähän sapetti allekirjoittanutta niin paljon, ettei tästä katastrofikeikasta tullut edes päiväkirjaan kirjoitettua. Ruutilla on jo nyt kaksi jälkeläistä, sillä ystävätallimme omistaja Melina lainasi kasvattiaan jalostustoimintaansa Runon Muru-Martalle ja meillä ori astui Kelokorven Elviran, josta syntyi myyntiin orivarsa Havun Ruutikki. Ruuti astui äskeittäin jälleen samaisen tammamme Elviran ja tästä yhdistelmästä on odotettavissa myöhemmin keväällä varsa, joka pyritään jättämään meille kotiin. Kolme jälkeläistä tästä upeasta orista on jo oikein hyvä saavutus, mutta mielelläni tulen lainaamaan oria ulkopuolisille ja käyttämään sitä myös meidän toiminnassa vielä tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan. Tässä tilannekatsauksessa lienee vastaus ja ihmetys otsikon kysymykseen. Miten niitä lempihevosia oikein tehdäänkään? En olisi Ruutin kohdalla uskonut, että tämmöisellä tykityksellä saadaan aikaan vaikka ja mitä. Ja että tämänkaltainen ori valloittaa minun sydämen näin laajasti. Ruuti on ollut kokoajan hyvin railakas kaikin puolin, mutta jotenkin sen kanssa on ollut tehokasta ja mieluisaa ahkeroida. Orilla on aivan huippu motivaatio työskentelyyn, mikä on varmasti edesauttanut asioiden sujumista. Ruuti on ehdottomasti Havun merkittävimpiä oreja tällä hetkellä, ellei merkittävin. Saa Melinakin olla ylpeä kasvatistaan. 

28.02.2026 VSR-Cupissa viihtymässä (kirj. omistaja, 162 sanaa)

Tänään pakattiin kuljetusautoon heppa jos toinenkin, kun suuntasimme jo viime kuussa tutuksi tulleille Kuuran Suomenratsujen maille VSR Cup -päivää viettämään. Ruuti oli oma itsensä aamusta asti, joten tuskanhiki ja paniikki kasvoilla valmistelin sitä päivään. Nuoren orin kanssa startattiin helpon C:n ohjelmassa, sillä enemmän tässä Cup-päivässä oli kilpailupäivä-kokemuksen kerryttämisen ajatuksia kuin varsinaisesti haastavan radan suorittamisen toivetta. Meidän luokassa starttasi 26 ratsukkoa. Meidän vuoro oli onneksi jo heti tapahtuman alkupuolella, joten Ruuti ei ehtinyt kerätä liikaa vireyttä itseensä joutenololla vieraassa paikassa. Suoritus itse oli meidän osalta aivan superhyvä. Ori oli hyvin apujen välissä hereillä ja malttoi piirun verran normaalia tarkemmin kuunnella. Minun oli helppo hymyillä niin suorituksen aikana kuin loppukiitoksessakin. Olin todella ylpeä suoritukseemme enkä suotta, sillä sijoituimme lopulta hopea-sijalle! Ystävätallimme pitäjä Melina osallistui myös luokassa monella hevosellaan ja kiri meidän ohi hellyyttävällä, arkikäytössä työajossa käytettävällä, Tikkalammen Lohdutar- tammallaan. Voittajalle oli helppo hurrata, etenkin kun päästiin Melinan kanssa kumpikin palkintosijoille hymyilemään. Tästä on hyvä jatkaa, sen verran isosti Ruuti yllätti kyvykkyydellään suoriutua kilpailutilanteesta.