KTK-II
Vappulan Pikkupusu
Kuvista kiitos PJ
Vappulan Pikkupusu "Pusu"
suomen(pien)hevonen, tamma
137cm, ruunikko
KO vaativa B
koulupainotteinen
Kilpailee porrastetuissa
- Kantakirjattu 20.06.2019 palkinnolla KTK-II pistein 18 + 18 + 17 + 17 = 70p.
Muutto Hiidelmästä
Pusu on terhakka poninkoltiainen, jolla on paljon menohaluja, pohjaton herkkumassu ja tylsien tilanteiden varalle täyteen ladatut pukkisarjavarastot. Tämä poni menisikin äkkivilkaisulla pippurisesta risteytysponista rehdin suomenhevosen sijaan. Pusu on kummityttöni kisaponi, sillä me aikuiset olemme väistämättä liian isokokoisia näin pienen ponin kyytiin. Eikä ainakaan minulta liiemmin löydy tarpeeksi huumorintajua, jota tämän ponin kanssa todella tarvitaan. Vaikka selkään asti en ole koskaan päässyt, olen saannut tarpeekseni Pusun aivoituksista ihan vain maastakäsinkin. Pusu on esimerkiksi erityisen vaikea loimittaa, sillä vetopaniikin vuoksi sitä ei voi sitoa homman ajaksi karsinaan kiinni ja mikäli sattuu olemaan kiire eikä ponia viitsisi loimen takia pesariin kiikuttaa, järjestää Pusu hikisiä hommia käsittelijälle kieppuessaan itsensä ympäri karsinaa pitkin ja ravistellen loimea pois sitä mukaa kun yhden kulman saa selkään viskattua. Kummityttöni hallitsee ponin paljon paremmin ja heillä tuntuukin olevan ihan omanlaisensa yhteistyösopimus. Sitä on ihailtavaa seurata sivusta.
Suku
i. Pikkuputti
Ch KTK-I ERJ-II SLA-II
ii. Mahtimies
ie. Lilliputti
e. Varjolilja
VIR MVA KTK-I ERJ-I KRJ-I SLA-I
ei. Vinkeä
ee. Valkolilja
Jälkeläiset
s. 02.10.2019 o. Hiidelmän Ukkosti (i. Myrskylän Ukonvaaja) / om. Käkiharjut / SV-I SLA-II YLA2
s. 23.11.20219 o. Hiidelmän Haiku (i. Viisikon Haavetti) / om. Elli L., Vappulan Kartano / KTK-II SV-I
s. 13.10.2020 o. Hiidelmän Uljas (i. Myrskylän Ukonvaaja) / om. Uppe / KTK-II
Kilpailumenestys
Kilpaillut kouluratsastuksessa tasoilla heC-vaB / 40 KRJ-sijoitusta
|
Päiväkirja
12.marraskuuta 2019, kirjoittanut Aino
Käytiin tänään Pusun kanssa valoisaan aikaan maastoilemassa. Maahan on saatu kivasti lunta ja maa on jo suht kova, joten lähettiin suosiolla pellolle, jossa lunta oli reilummin pohjaa pehmustamassa. Pusu oli vähän jopa laiskalla tuulella, eikä liiemmin innostunut koulutreenistä, jota aloin pellolla suorittaa maastoriekkumisen ohella. Äiti kävi Pusun läpi ratsastuksen jälkeen ja tarkisti, ettei ponilla ole jumeja tai muuta häikkää, minkä takia olisi ollut niin haluton liikkumaan. Näemmä oli vain tämmöinen päivä tänään, sillä mistään ei ainakaan päällisin puolin löytynyt vikaa. Meillä on taas valmennuksia tulossa nyt kun Pusu siirtyi mammalomalta takaisin "sorvin ääreen". Valkkukin saa sitten katsoa tamman liikekieltä ja käydä vaikka selässä jos siltä tuntuu. Sinänsä tamma kyllä menee ja tekee, mutta vähän on välillä hankaamista suuntaan tai toiseen ponin kanssa. Kisakentillekin olisi vielä kiva päästä joulun jälkeen nyt ihan viimeistään. En muita poneja tai hevosia osaa samalla tavalla ratsastaa kuin Pusua, jonka kanssa meno on ollut tähän asti kivan varmaa tamman purppuraisesta poninluonteesta huolimatta.